voooi perkele
Upea laitos jo tässä vaiheessa.
Tänään pääsi jigaamaan nivelpisteitä. Älykkäämpi olis viimeistellyt päänivelpöntön sovitteet vasta tän vaiheen jälkeen mutta ainakin ne jigaamisen myötä tulleet hienosäätötarpeet on siihen suuntaan että on vielä materiaalia jäljellä viilattavaksi. Tein nivelpisteiden offsetit/z kiinteiksi mutta x ja y pikkuisen säädettäviksi, jolloin pystyin kopioimaan nivelpisteiden sijainnit romurungosta vaivaamatta erityisemmin päätä niiden mittaamisella. Runko kiinni jigiin keskiöstä ja satulaputkesta, sit nivelpisteiden kiristys, mällätty runko ulos ja omat putket tilalle
2 tykkäystä
Viikonloppuna pääsi sytyttelee
Ekoja saumoja on nyt juotettu sillä ajatuksella, että ennen nivelpisteiden asennusta olis suurin osa juottamisesta aiheutuvasta lämpökuormasta ja sen myötä mahdollisesta kieroon vetämisestä saatu hallintaan. Tosin emäputken seutu ei mennyt ihan ykkösellä putkeen, joten se on nyt vähän vinksin vonksin, ja satuputkikin veti vinoon, jonka vois sanoa olevan eräänlainen teema näissä projekteissa. Mut nopeesti tarkastin mittapöydällä ettei keskilinjassa ei ole mitenkään tajuttomasti enempää heittoa kuin jossain run of the mill surlyssa tms. Ihan hyvä homma. Tosi paljon tuli taas opittua vaikka enemmän kantapään kautta mitä olis voinut toivoa, mut oon silti toiveikas että emäputken saa kondikseen tavalla tai toisella ja ihan vetopyörä tosta vielä saadaan
3 tykkäystä
Pääsin seuraamaan tämän työstämistä livenä tässä päivänä muutamana, ja, kyllä, kerrassaan varsin vaikuttavaa puuhastelua.
1 tykkäys
Ai että.
Tänään pääsi maltsuun taluttelemaan! Oli aika karusti tuiskuttanu lunta ja jalanjäljet jatkui vielä alamäkeen a-linjalla mut kyllä sieltä jotain puuteripätkää löytyi ja alapöydille menevä linja auki sen verran että pääsi vähän ujosti ottamaan ilmaa
Seuraa horinaa spekseistä ja torisäädöistä
Keulakulma asettui lopulta 63,7 asteeseen staattisena mihin oon tosi tyytyväinen. Emäputki oli vetänyt juottaessa aika banaaniksi, mutta sain sitä joten kuten takaisin hallintaan liekillä oikaisemalla ja feissauksen jälkeen laakerit keskittyi lopulta aika nätisti lähelle piirrettyä keulakulmaa. Jigistä mitattuna tilanne oli huomattavasti pahempi hetkisen aikaa ennen korjausliikkeitä, joten kyllä oli helpotus saada homma takaisin mallilleen. Reachia tuli jotain 445 luokkaa, joka on tietty enduropyöräksi lyhyt, mut tähän käyttöön just hyvä näppärä ajettava tolla keulakulmalla, sen tekemällä front-centerillä ja 800 mm tangolla.
Joustoa stokki 160 takana, 180 edessä. Keulaksi löytyi lyhennetty boxxer löytyi ftorilta jonkun tyypin spessu kenevosta yli jääneenä, ja samalla hoitui ohjaamo ja etukiekko. Iskari käytetty hyllyssä seissyt vivid joka meni vähän hutiin kompressiotunen osalta mut ihan toimiva kaikki nupit auki. Iso osa muistakin osista on kaikenlaisia torisäätöjä, lähipiirivehkeilyjä yms: renkaat, kammet, jarrut, ohjuri, tolppa ja polkimet + kaikkea nippelsnappelia osalaarista. Kyllä oli tuuria apajilla kyttäillessä ei voi muuta sanoa! Tuo Hopen takakiekko oli yks niistä harvoista osista mitä joutui ostamaan uutena, mut winstanleysillä oli sentään ok alet joten jokkisbudjetissa pysyttiin.
Selvää oli että parkkibeaterista tulisi yksivaihteinen. Zingle speedillä tietty. Mut kuten tämmöisille kötöstyksille tuppaa käymään tosipaikan tullen, koko homma tikahtui omaan erinomaisuuteensa kun vaihteensiirtäjän poistamisen jälkeen b-säätö oli mennyt toimintakelvottomaksi: ylärissa ei kehrää tarpeeksi ketjua takarattaan ympärille ja ketju hyppää runtatessa. Voi olla kyl parts bin rattaan ja vaihdevitjan syy osaksi ja ehkä ylärissankin vois vaihtaa tuoreeseen. Pitää tsekkailla.
Sanotaanko että aikamoinen oppimiskokemus lähteä tosi niukoilla pohjatiedoilla ja taidoilla tämmöiseen hommaan ja nyt melkein kolmen kuukauden jälkeen pikkuisen väsyttää. Mut kun on siunattu atk:n puikoissa kovettuneella otsaluulla niin sitä kyllä kelpaa takoa seinään kunnes alkaa muistuttaa valmista 
Näkyy mäessä
13 tykkäystä
Ei hemmetti, tästä tuli vielä niin paljon siistimpi kuin aattelinkaan. Aivan huikea.
Sun pitäis kirjoittaa tästä joku Pinkbike-stoori.
2 tykkäystä
On kyllä upee!
1 tykkäys
AAAJEEE. Ei voi liikaa liekittää tätä!
1 tykkäys
eri siisti homma että sait tän projektin maaliin! ei oo ihan triviaali homma, ja kunnon mylly pyörä tulikin 
1 tykkäys
Jaaa! Monia pyöriä testan, mut tää jotenkin ekana vakuutti enemmän, ku aikasemmat kerrat. Vakuutti siitä, että täytynee alkaa panostaa täpäriin! 🥲
1 tykkäys
Olin vähän kattellut takahaarukassa ollutta naarmua että voiko hitsisauman kohdalla muka tulla tollasta ihme pintanaarmua joka käy myös sulapisaroiden matalissa kohdissa, miten sinne muka mahtuu mikään työkalu raapimaan. Vai voisko se olla sittenkin hiusmurtuma 
No tornarissa sitten asian laita paljastui. Viisi laskua ja vihellys 
Onneksi kenellekään ei sattunut mitään ja olin kerennyt jo vähän kehitellä varasuunnitelmia. Lopulta ei tarvinnut mihinkään näistä (vielä) ruveta, kun Kokkolan Anders riensi hätiin ja tarjoutui hitsaamaan seatstayn kuntoon 
Näin ollen runko joka oli alkujaan Nukeproof on nyt varmaan yhden sauman verran myös Raceproof?
Nyt pari kertaa käyny lököttelee merikeijossa ja mielakassa ja kyllähän sitä joka dropin jälkeen kuuluvia ketjun piiskauksia sun muuta paukutusta kuuntelee vielä tosi herkällä korvalla, mut toistaiseksi vaikuttaisi pysyvän läjässä, isot surat päälle
10 tykkäystä
Syyskuulumisia
Paljon tuli ajeltua koko kesän ja syksyllä koitti sitten remonttihommien aika. Rampage-etkoilla maltsussa kävi tämmöinen nolo homma kun olin joku kolme varttia myöhässä ja ekan vedon jälkeen jäi vividin paska puolitankoon. Tyyppivika ja varmaan vähän omakin vika kun tollasella vähän sinne päin kötöstellyllä rungolla kurittaa iskaria. Oli se jo vähän varoitellut siihen suuntaan ja siksi oli onneksi jo coili kuriirin kyydissä. Vähän mietin olisko laittanut lisää joustomatkaa päivittämällä metriseksi kuten 2018 megassa tai tunkenut 222x70 offset-puslilla, mutta siinä oli omat hankaluutensa vipukäyrän muuttumisesta joten sai jäädä myöhemmäksi
Laskurit arveli että 550 lb vieteri olisi hyvä mutta sellaisen kiinni ruuvattuani istuin päälle ja pyörä lökötti vähintään yhtä syvällä sägissä kuin vividin romu ylläolevassa tilassa. Nyt on kiinni 650, joka tuntui numerona tosi isolta mutta käytännössä ihan sopiva. Taisi kerran lyödä pohjaankin kun tänään pääsin testailemaan tornarissa, vaikka oli aika märkää eikä ihan täyttä rallia tullut ajettua. Vividin kanssa jäi aina 10 mm iskupituudesta käyttämättä vaikka otin kaikki tokenit pois, ja samaan aikaan keskialueen tuki oli aika olematon vaikka oli max paineet ja miten kiristäisi kompression tukkoon. Nyt ei ole mitään näistä ongelmista eli tosi hyvä. Pitää koittaa vielä miltä 600 lb jousi tuntuu, kun näitä kurakelejä kuitenkin vielä riittää.
Tuli tehtyä vähän alustatuninkia keulallekin, kun vaihdoin ton select-mallin charger rc:n tilalle charger 2.1:n, joita oli tullut bike24:lle pieni satsi. RC:ssä oli niin kevyt tune ettei siitä oikein saanut tukea varsinkaan kovemmassa rymistelyssä, mihin verrattuna toi 2.1 on tosi paljon napakampi, vaikka laskee kyllä läpi tärinää kans jonkin verran enemmän. Pitää vielä opiskella ja säätää! Never stop ropailing
Vaihdoin kans eturatasta 36t->34t napakamman antisquatin toivossa, kun toi sinkula kuitenkin löllyy aika tavalla enemmän paikaltaan lähtiessä kuin vaihteilla. Ehkä se jotain vaikutti, pitää vielä kokeilla 32t. Mitähän muuta. Yläkruunun slämmäsin ja vaihdoin korkeamman tangon jos saisi nipistettyä vähän reachia lisää hyttiin. Kaikkea tämmöistä hienosäätöä josta ei voi tarkasti sanoa onko mitään vaikutusta, mutta aina pitää vähän jotain venkslailla sadepäivien ratoksi!
10 tykkäystä
Jos jotakuta kiinnostaa lähtä samammoiseen projektiin, niin Oulusta löytyis vm. 2017 M-kokonen Megan raato, josta etukolmio samalla tavalla rytyssä kuin tämänkin projektin lahjoittajarunko.
3 tykkäystä
Nonniih. Loppusyksystä alkoi olla megassa jo väsymisen merkkejä: vaakaputki painunut rypylle emäputken liitoksen takaa kun keissaillu menemään, viistoputki iskarin tuen alta painunut vähän banaaniksi plus kaikkea pikkuvikaa josta osa tuli jo rakennusvaiheessa töpeksimisestä. Arvelin että kaipa se vielä kesään asti jaksaa jos latoo vain gussettia ja kulmatukea päälle, joten purin osat veks korjaushommien tieltä. En kerennyt onneksi vielä sytyttelemään pilliä, kun huomasin että viistoputkessa on gussetin kärjestä lähdössä selvä murtuma. Mukavampi tietysti huomata tämmöinen kotona kuin mäessä.
Tästähän ne ulkomaan foorumeilla varoittelee että liian tuhti gussetti voi toimia ikään kuin tölkinavaajana. Vaakaputken päällä puolestaan näkyy että siellä olisi kaivattu enemmän tukea. Alun perin ajattelin että vaakaputken gussetti saisi tulla Nicolain tapaan alapintaan ikään kuin “nokkakolareita” varten, jota tavallaan DH-tyyppinen rytyyttely on jatkuvalla syötöllä, mutta tällä määrällä keissailua olisi myös yläpinta tarvinnut tukea. Paras olisi tietty ratkaista koko homma lähtökohtaisesti putkien profiloinnilla nyt ei just ollut mahdollista kysyä reiskalta vetäiskö se custom muotilla sarjan 631:tä 
Alkuperäinen tavoite tällä hommalla oli rakentaa mäkipyörä joka kestäisi edes yhden kauden kunnialla loppuun. Siinä mielessä voidaan julistaa homma ihan onnistuneeksi, vaikka takahaarukka pitikin ekan hissimäkipäivän päätteeksi lähettää kokkolaan korjattavaksi. Aika aikaansa ja näin! Uutta runkoa kerkesin jo vähän katsella, mutta siitä lisää vähän myöhemmin.
Kiitos kaikille, erityisesti @Myltsi lle!
7 tykkäystä
Hyvä rojekti alusta loppuun ja pistää miettimään mitä kaikkea tollasen turvallisen täpärirungon suunnittelu ja toteutus vaatii. Toivottavasti tälle tulee viel jatkoa!
RIP 
Liian hurja tähän maailmaan.
1 tykkäys
Forces!