Menneenä kesänä iski kova täpärikuume. Mietin silloin kovasti et haluaisin jonku sellasen eläväisen ja hauskan, iha max 150mm joustavan ja nykyaikasilla kulmilla olevan, mut vähän tankin ja “kokosekseen ison” pyörän. Lisäks mietin että ehkä haluaisin itselleni (189cm) vähän pienenpuoleisen pyörän millä ois hauska kikkailla ja hyppiä, en mitään isoa ja endurohenkistä. Sitten pyörän piti olla vielä siistin näkönen ja herättää oikeanlaisia tunteita! Suorat putket ja industriaalinen/overbuilt lookki tai sitte slimmi teräs on mulle heikkoja kohtia nii mitkään swooping carboniumit ei käyny, ja metallia piti olla muutenkin. Ulkoiset kaapelinviennit ja kierteellinen keskiö oli plussaa. Lopulta iskin pinkbikessä silmäni tähän 2016 Banshee Spitfireen ja tät vas it:
^Kuvat Maltsusta joku viikko sitten ja sit savelan dirtiltä toi missä näkyy 170mm tolppa koko komeudessaan:D kameran linssi myös aika kalansilmä ja oikeesti pyörä on ehkä vähän pidempi ja rajumpi.
Eli joustomatkaa on 140 takana ja 160 edessä, linkustoa jotkut sanoo vpp:n kaltaiseksi ja toiset oudoksi horst linkiksi, en oikeen osaa sanoa mutta oli toimintaperiaate mikä hyvänsä niin hyvältä se on tuntunut. L-koossa reachi noin 455 ja stackki about 600. Runko on aika modailtavaa sorttia, tohon saa dropoutit vaihtamalla joko 26" tai 27,5" kiekot boostilla tai ilman, lisäksi perän voi dropoutteja/niiden asentoa vaihtamalla säätää kolmeen eri korkeuteen. Itellä ollu koko ajan käytössä matalin, jolloin 27,5 kiekoilla satulakulma jotai 74,5, keula 66 ja keskiö: matalalla.
Keula on Marzocchi 350NCR, eli 160mm ilmakeula reboundin ja perus compression säädöillä. Painetta siellä on joku 75psi, compression ja reboundi jossain puolessa välissä. Keula oli alkuun tosi tahmanen ja huolsinkin sen heti. Välillä se tuntuu nytkin aika tahmaselta mutta sitten taas ajossa ollu tosi jees. Jotenki en oo sen säätöihin kovin hyvin saanu otetta vielä. Parkkiajossa pari kertaa vähentyny aika radikaalisti paineet ja voi olla että pitää vielä vaihtaa jotain ilmapuolen tiivisteitä 
Ritisee ja ratisee kanssa ihan tarpeeksi.
Takana on Cane Creekin DB inline iskari, vanha malli mihin vaihdettu uudet kestävämmät sisuskalut. Perä on ollu ihan tajuttoman hyvä ja smooth, ei mitään valittamista. Laitoin aika pian Cane Creekin tähän runkoon suosittelemat säädöt eikä oo tarvinnu niistä kauheesti poiketa: sägi mulla vähän suositeltua pienempi 13mm, pari tokenii, kaikki muut säädöt about puolessa välissä paitsi lsc melkein auki. Johonki dirttihenkiseen hyppelyyn jos pitää pumpata paljon oon laittanu climb switchin päälle mistä lsc menee täysille.
Kiekot on Hopen Pro4 navat & Hope Enduro kehät, joista taaempi aika muhkuroilla mut tuntuu toimivan ja tubeless pitää ilmaa. Renkaina erikoinen combo takana 2,5" DHF exo ja edessä 2,35" Magic Mary dh casingillä, painetta reilu 2bar molemmissa. Voi olla että tähän tulee jotain muutoksia jossain vaiheessa mut jollei dhf:n veto-ominaisuuksia lasketa niin noi kyllä pitää ku tauti!
Ohjaamossa on sellainen perusongelma, että haarukan ruotoputki on liian lyhyt. Ois kiva kokeilla vähän lisäspacereita mutta ei auta. Hyvä tääkin ollu. Stemminä Renthalin 50mm Duo 10mm nousulla ja tanko Renthal Fatbar 780mm ja 30mm nousu. Pitkä stemmi auttaa spacereiden puutteeseen… Grippeinä vanhat kunnon Renthal Kevlar, kiinni liimalla ja rautalangalla.
Voimansiirto 170mm XT kammet missä ovaali 32t Blackspire ratas, takana XT, tai ehkä SLX pakka 11-46, ketju KMC. XT vaihdevipu ja SLX vaihtaja XTR clutchilla ja jotenkin pettäneellä vivulla mikä odottaa korjausta, nyt nippusiteellä ikuisesti “päällä”, toimii tosi hyvin!
Jarrut, ohjainlaakeri ja keskiö on Hopen mistä tulee ihana eksoottinen hyrinä! Ohjainlaakeri KULTAINEN ja jarrut lesot LIILAT! Jarrut on ne X2 eli kaksipyttyiset, levyt 180/160, palat Kool Stop orgaaniset. Oon miettinyt että voisin kyllä ottaa eteen lisääkin tehoa, joko nelipyttyinen jarru tai sit 200mm levy mut katsotaan.Tollanen floating levy maksaa kauheesti ja Hopen pelkkiä enduro calipereita en oo löytäny mistään ja pelkään että niistäkin joutuis maksamaan. Kahvat noissa on parhaat mitä oon käyttänyt.
Polkimet Burgtec Penthouse, ihan sika hyvät. Satula Fabric ja tolppa 170mm Brand X niiden omalla vivulla. Tolppa on säädetty silleen et täydessä korkeudessa se on sellasella trailiajokorkeudella, tiellä ajaessa vois olla sentti puoltoista vielä lisääkin, jolloin se näyttäisi ehkä melkeen kaarlekurjen Metalta 
! Kuraläppä SKS.
Oon nyt ajanut tällä pari kuukautta, pääasiassa jonku alamäen ja hyppyjen hinkkausta ja jonkin verran bike park ajoa. Vaikka kaikenlaista ajetun pyörän ongelmaa ja vähän harmaita hiuksia on ollutkin oon kyllä tykänny tosi paljon ja tuntuu että on menny aika nappiin noin niinkuin tän mallin speksailun suhteen. Varsinkin hypyissä ja bermeissä on välillä sellanen olo että voiks tää olla näin siistii ja vaikka toi nyt entiseen nähden kyllä suoristaa linjoja niin tuntuu että se ei vähennä niitä featureita polulta vaan ennemminkin mahdollistaa niiden luovemman käytön ja lisää flowta ajoon. Tosi paljon tulee sellasia “tosta vois hypätä” ja “tosta vois mennä tälleen!” juttuja eteen ajaessa. Pitää nyt sit katella miten tää elää ja miltä tuntuu pitemmän päälle mut tällä hetkellä ajaminen maistuu!
No voi olla että toi aukeaa uudestaan vielä syksymmällä ja sit ajan kanssa kattoo. En oo vaan mikään innokas keulahuoltaja vaikka meillä on Töpyssä tilat ja vehkeetkin, mut silti vaan ei… 