Funduro Cup 2022

Viikon ajotauko ennen Rukalle saapumista teki hyvää. Palautunut olo ja Rukan EK:T oli aiempia pidempiä. Treenipäivän aamuna oli märkää ja ensimmäinen ajatus EK Björnin savannialueella jarrua painaessa että voi vaseliini kun on liukasta. Onneksi kisapäivänä oli kuivaa ja pitoa löyty.

EK:t oli kaikki hyvin samanlaista enduroa: metsäpolkua, käännöksiä ja vauhdin ylläpitämistä. Sokko EK:na ajettiin ”Mursu”, joka oli vähän alle 2min ajopätkä. Kannustusjoukoissa oli loistavaa enduroa henkeä kun moottorisaha suhisi ja kellot kalkatti.
Oma suosikkipätkä oli Hunaja, jossa pääs polkemaan pyörää niin kovaa kuin vain pystyi. Ekalla vedolla Hunajalla lähtikin kivi eturenkaan alta ja etunen kirjoittamaan. Pienet metsurin hommat siinä sivussa ja pyörä oli takas oikeassa liikkeessä.

Yksi epähuomio oli kun menin gondolilta suoraan Kärppä EK:lle ja paikalla ei ollut ketään. Odottelin 10-20s ja lähin EK:lle. Radalla tuli puolivälissä eteen junnu ja saattaja, jotka oli ilmeisemmin lähteneet matkaan vähän ennen kun saavuin lähtöalueelle. Jonku aikaa himmailin kapealla polulla perässä, mutta onneksi tuli pitkä leveä suora, jossa pääs turvallisesti ohittamaan.

Joka tapauksessa parasta ajoa mitä olen enduro-henkisissä kisoissa pystynyt lähettämään. Sijoitus 37/70+22 keskeyttänyttä/ei aikaa.

Kuva: Laura Tamila

2 tykkäystä

Jaksoin vetää valjaat ylle kisassa pitkästä aikaa, muutama isompi tilanne mahtui kisaan. Vanne meinas vaihteeksi levitä väkisin käsiin niin tuli liikaa varottua sitä ja meni vähän ajoittain sakkaamiseks sen takia. Pätkät oli kyllä tämän kauden parhaat.

3 tykkäystä

Mennyt ohi että tuollakin pyörii nyt hissit. Joskus muutama vuosi sitten kun siellä järjestettiin Ellivuori Hardline tuli mietittyä et pitäskö käydä kattomassa millanen paikka, mutta eipä tullut.

Ellivuori on kyllä masokismiin taipuvan enskahenkilön paratiisi. Kiveä, kallioo ja juurta on tarpeeksi ja siihen päälle vielä aika hyvin jyrkkyyttä niin onhan se 6/5.

1 tykkäys

Ruosniemes kisa päättyi suht rivakkaan osumaan maapallon kans ja DNF. Pätkät oli kyl lyhyitä mutta ihan hauskoja ja paikoin haastavia.

3 tykkäystä

Hyissss että näyttää pahalta tommonen risukkoon/harvennusjätteeseen syöksyminen. Ei tainnu tulla isoja reikiä kun oot vielä elossa? (Insert video GC:n kaatumisesta)

Juu ei onneksi tullut isompia reikiä nahkaan.

Tässä viime aikoina paljon pannuttaneena on jotenkin symppistä nähdä että muutkin sitä tekee

Ylläksen jälkeen tuli jatkettua kisauraa Rukan Funduro: More is Moressa. Keskittyminen ja valmius olivat aluksi sitä tasoa, että ekojen kellotuksien jälkeen teki mieli lähteä kotia, mutta jossain vaiheessa sitä alkoi herätä päivään. Lopussa energiaa vei vuotava takakumi, joka piti pumpata täyteen ennen starttia, jos halusi edes hieman ilmaa renkaassa päästä maaliin. Lyhyitä ratoja verrattuna Ylläkseen, mutta teknisempiä juttuja ja rajumpaa kivikkoa. Ainoastaan Ahonlaita Technical oli sellainen, millä teki mieli heittää vesilintua. Uusi enskapätkä ankkurihissin laskijan vasemmalla oli oikein jees ja mukavan vaihteleva.

Kahden kisan perusteella ehkä silmiä avaavin kokemus on ollut tajuta, että oman vauhdin katto ei olekaan ihan niin matalalla kuin on ajatellut. Vaikka vauhtia puskee ylöspäin niin ajo on silti varman tuntuista. Silti eniten opeteltavaa on siinä, että pitäisi vaan päästää loivilla osuuksilla kovempaa. Pitäisi myös painaa paremmin mieleen ne kohdat kun voi vaan päästää.

Autokunnan sisäisessä kisassa 4,5s tappio. Moraalinen voitto jäykkäperällä full susista ei lohduta.

2 tykkäystä

Viime kausi jäi itellä kokonaan väliin erinäisistä syistä, mut sehän olis Ylläs tänä viikonloppuna. Olen huonommassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin, mut mennään ny töpöttelemään silti.

Meikä töpöttelemässä 2,0 bar takarenkaassa Ylläksellä:

No mut ei tyhjentyny, litku pelasti.
Treenipäivä oli ihan hirvee, kädet loppu koko ajan, oli pakko pysähdellä pätkillä kun en vaan jaksanu. Oon siis todellakin huonommassa kunnossa kuin vielä muutama vuos sitten. Syytän ikääntymistä. Hätäratkaisuna ennen varsinaista kisapäivää käänsin tankoa reilusti taaksepäin, vaikka se oli ollu ihan hyvä etelän pikkumäissä. Tai siis enhän mä oo ajanu ku Nuuksiossa tänä vuonna. Tangon kääntö toimi, pystyin ajamaan kaikki pätkät alusta loppuun, ja tuli tavallaan tulostakin kun muut kävi katollaan ja ite pysyttelin kumipuoli alaspäin.

Hittoku olis lähempänä ton kokosia mäkiä ku Ylläs-Levi-Ruka ja mitä noita nyt on. Mut näillä mennään. Vanhalle ajokaverille uhosin Ylläksellä ja Rukalla et ajan vanhojen kuskien sarjassa enduroo ekan vuoden jäykkäperällä sit kun sen aika tulee. Katotaan.

edit: ilmottauduin Ellivuorelle ja siellähän aina perinteisesti meikä on ollu kokoajan katollaan ja vedelly flipperiä kivikossa että mitäköhän tästäkin nyt taas tulee…

Vuosi sitten, kun jäykkäperällä otin jonkun täysjoustokuskin kiinni Ylläksen Funduron huipulta pohjalle menneellä ek:lla niin hississä totesi olevan vähän rankkaa ajella näitä Ylläksen pätkiä kun kotimäessä pisin lasku on 40sek.

Nyt kun olk Levillä kameran takana niin sama tyyppi näkyi olevan ajamassa SM-enduroa ja sieltä vaan Kätkältä tultiin reilun kymmenen minuutin rytyytys alas (ja myös ylös). Toivoa siis on!

Kävin vetään Ellivuoren finaalin.
Oli erityisjännää, reitit oli tosi kosteita ja paikoitellen jopa märkiä, vaikka mestoilla ei oo satanu moneen päivään. Kai se on tää syksy ja sadan prosentin ilmankosteus. Meno oli paikoitellen kuin flipperissä. Mut en kaatunu kertaakaan!

No mut oli hyvät reitit ja hyvät kisat, vaikka aika paljon kait samaa mitä bikeparkin reitit (en oo käyny). Pätkät oli tietty tosi lyhyitä kun etelässä ei oo isoa mäkeä, mutta tällaiseksi ovat Suomen korkeuskäyrät rakentaneet.
Oma ajo meni suhteessa tosi paljon paremmin kuin Ylläksellä, tästä on hyvä jatkaa vuoteen 2025 jos sellainen tulee.