Jööh. Levillä treenipäivänä yks takarengas kyljestä rikki. Eka kisapäivä ihan jees, Kätkän mega-EK oikein hyvin omaa kovaa ilman suurempia virheitä. Kakkospätkällä nössöilyä ja liikaa jarruttelua.
Toinen kisapäivä, eka EK, eka kivikko ja takarengas rikki. Sisuri tilalle, sisuri rikki. Kanssakilpailijalta toinen varasisuri ja seuraavan pätkän ekaan kivikkoon sekin paskaks. DNF.
Ihmeen hyvä fiilis jäi silti, nyt vaan pitäis löytää uus 29" ulkokumi ennen Yllästä.
Leirin liput myynnissä nyt.
Edit: ja loppuunmyyty.
https://fundurocup.tapahtumiin.fi/fi/
Päivitetääs tänne vielä kauden koko aikataulu:
Funduro-leiri: Mielakka Bike Park, 26.-27.5.
Frenduro-kilpailu, Ellivuori Bike Park, 21.8.
Näillä näkymin ite ainakin leirillä, toivottavasti siihen kylkeen Mielakan kisa ja varmaan Laajis sopis helposti aikatauluihin.
Pitäskö sitä oikein pelata koko cuppi läpi.
Kokonniemi loppuunmyyty.
Mut Rukalle täytyy lähteä, kattoo sit syssymmällä jaksaako Ellivuoreen panostaa ja onko paikkoja enää vapaana. SM kisanaama sarja ei kauheasti kiinnosta tänä vuonna, Ukkohallat ehkä maybe.
Neljään ekaan kisaan ilmo vaikkei omat aikataulut ole täysin selvät. Mielakka-leiri on kyl kohokohta!
Ellivuoreen ja Ruosniemeen ilmottauduttu kun taitaa olla about lähimmät kisat, ihan kiva päästä vähän kisaamaan ku sm sarja meni kokonaan ohi viime kesänä. Lappiin ei oikeen jaksais lähtee pelkkien kisojen takia.
Lappi jää väliin näillä näkymin muuta kisat tarkoitus ajaa. uusi runko kotiutuu toivottavasti ens viikolla niin ehtii jopa tämmönen saamattomampikin saamaan pyörän nippuun Mielakkaan.
Leirillä olleena vois sanoa että kuski voi lähteä Mielakasta, mutta Mielakka ei lähde kuskista. Torstaina mutaa lensi niin järkyttävä määrä, että kamoja pestiin puolille öin ja äsken vasta kävin pyörän läpi. Laakerit aika rapsakassa kunnossa. Säästä huolimatta ihan hauskaakin oli taas, mutta pakko myöntää että sää verotti torstain ohjelmaa melkoisesti. Perjantaina satoi vaan vähän, joten olosuhteet eivät huonontuneet muttei oikein parantuneetkaan merkittävästi. Hyppytreeneihin kaavailtu lasten alueen pikkunokka petti parin kierroksen jälkeen ja sekin sitten jäi mutkien ajeluksi. Sentään suorilla pätkillä pyöräkin kulki suoraan.
Tämmöisen kuvan Laura Tamila napannut torstailta:
Lauantaina kisoissa tavoitteena oli viime vuodelta nousta hitaimman kolmanneksen kärjestä keskiluokan pohjalle ja sehän onnistuikin ihan kivasti. Meni melkein suorittamiseksi, joten jos vielä kaudella kisoihin pääsee niin pitää muistaa leppoistella enempi.
Itse tuli ajettua ehkä liiankin varovaisesti koska ei ollut kuin yksi niin sanottu tilanne, lauantaina hootee kakkonen ja yleiskilpailussa 70 jotain sijoitus valitettavasti oli vaan muutama kovatarakka viivalla. Mielakka kyl maistui ei kauhean teknistä mutta vauhdikasta ja tarkkaa ajettavaa.
Niin joo, olihan siinä itellä vähän tilannetta kisapäivänä kun harjoitusten viimeisellä “rennolla” laskulla hyppäsin lopussa olleen juuren yli, vissiin poljin nappasi kantoon ja jotkut OTB:n kaltaiset puskapyörimiset siitä tuli. Onneksi oli pehmeää, mutta silti Chester meni halki enkä löytänyt irtopalaa. Keräsin neljä muuta muoviroskaa kuitenkin. Kisoihin oli vähän outo lähteä kun lämpät päättyivät tuohon, joten varovaisuutta oli täälläkin ilmassa.
Hauskaa oli ajaa kauden ekat Fundurot. Itellä lopullinen sijoitus P53/77. Erikoiskokeista meni 9/10 mukavasti ja olin 30-40 paikkeilla sijoituksissa. Herpaantuminen vikalla ajolla kun valitsin väärän linjan ja eturengas lähti alta höttökivi-mutkassa. 
Siinä samassa sitten meni tanko vinoon ja joutu vähän säätää. Ens kisoissa jätän nämä säädöt välistä ja skarpisti loppuun.
Kokonniemi tarjoili, oli kyllä parhaat pätkät mitä itse on kisoissa tullut ajettua. Treeneissä ei lähtenyt oikein kulkemaan ja jotenkin tuntui että ihan hiton vaikeaa se pyörällä ajo. Kisa lähti kuitenkin sitten oikein hyvin liikkeelle ja fiilis parani mutta seuraavalla pätkällä kumpikaan veto ei osunut ja taisi päästä hiukan hissijonos rumia sanojakin suusta. Jotenkin se fiilis pätkälle jonotellessa kuitenkin löytyi ja seuraavat meni ihan mukavasti ja vauhti riitti hooteen kolmoseksi tällä kertaa.
Kokonniemen pätkät oli kyl mukavasti rakenneltu kun ei ollut pelkkää bikepark-ratoja. Varsinkin Känädän rollit jäivät mukavasti mieleen 
Laajiksessahan oli ihan mukavaa, ainakin ajettavaa riitti kun oli tuo erillinen treenipäivä. Kaiken saattoi ajaa pari kertaa ja parit ekstrat siinä päälle, ehdittiin just lopettaa kun alkoi sade ja hissi meni pian ukkosen vuoksi kiinni. Siinä treeneissä jo vähän mietitytti tuo uuden bikepark-radan valinta kisaradaksi, koska vauhdithan siinä kasvaa aika helposti kisaliekin vuoksi.
Kisapäivään lähdettiin aika rennosti, mutta jännittihän se kun ei mitään lämmittelyvetoja ehtinyt ottaa. Otinkin siitä tylsimmän ek:n (Mutkapätkän muokkauksineen) heti kärkeen lämmittelyksi ja tää oli oikea ratkaisu: muilla pätkillä ei tarvinnut kauheasti puristaa vaan oli yllättävän hauskaa ajaa. Joissain pätkissä saattoi olla hieman kotikenttäetua, mutta toisaalta fresh cut-osiosta ei ollut aiempaa kokemusta. Bikepark-pätkien ulkopuolella oli parasta ajettavaa, vaikka itse tykkäsin ihan ajaa omegaakin, ei vaan uskaltanut vetää ihan jarrut auki kokonaan. Muutenkin ajo oli välillä varovaista, mutta koko ajan varmaa. Omega olikin jossain välissä kiinni loukkaantumisen vuoksi, eikä vissiin ollut ainoa kaatuminen sillä pätkällä. Jälkikäteen kuulinkin että kaikki pahemmat pannut murtumineen oli tullut siellä, joten ehkä tästä opittiin jotain funduroihin valittavista reiteistä.
Kaiken kaikkiaan itelle oli mukavat läksiäiset Laajiksesta, ajo kulki yllättävän hyvin, pientä tilannetta oli aina päällä juurakoissa ja hauskaakin oli. Sijoitus 31./75 joka onkin itselle ehdottomasti paras koskaan. Kaikenlaista olisi voinut puristaa enemmän ja sijoitus nousta muutaman pykälän, mutta semmonen tunne on että ajoin omaa parasta tasoa eikä enempää voi toivoa. Näillä onkin hyvä vetäytyä tältä fundurokaudelta. Janne Kousan kuviin on taltioitunut hetkiä Loivalta, jonka ajoinkin keskimääräistä nopeammin. Oli nimittäin todella hauska pätkä!
Laajis ei kyllä kohdellut mua hyvin. Lauantaina tuntui treenien jälkeen hiukan tukkoiselta mut pistin asian allergian piikkiin, ei ollut allergiaa vaan keuhkoputkentulehdus. Kisa meni aika nihkeesti en tykännyt yhtään niistä parkki pätkistä ja sitten kaks metsäs ajettua pätkää keitti ihan yli kaatuilun ja muun sekoilun merkeissä. Kaiken kruunasi vielä et kotona pyörää pesiessä huomasin että olin onnistunut ajaa kehän useammasta kohtaa lommoille mutta nyt on sairastelun ohessa aikaa kasail uusi kiekko ja koittaa jos vanhasta saisi vielä varakiekon ja ruveta tekeen mielikuva harjoitteita Ellivuoren kisaa varten. Kerrankin tiimin kuskit olivat tarttuneet muistikortille.kuva Kaisa Varkila.
Viimeiset pari viikkoa tullu ajeltua parkkia ja enduroa enemmän kuin koskaan aiemmin ja mietin omaa jaksamista Laajiksen kisoihin. Kaksi päivää Laajiksessa parkkiajoa ja sit vielä kisapäivä päälle. Ekaksi EK:ksi valikoitui mutkapätkä, jossa alkoi jo reisiä hapottaa. Diesel-koneeni lämpeni vasta neljän ajetun erikoiskokeen jälkeen ja hapotukset hävisi.
Omega pätkä oli vauhtia täynnä ja siitä tykkäsin, vaikka enduron kanssa siinä ei ollut lainkaan tekemistä. Samoin takametsän Loiva oli mukavaa endurointia, joka jäi mieleen. Viimeisenä tuli ajeltua Random, jonka liukkaat juuret hyppäs korvien väliin ja se mentiin sit jarruihin nojaamalla. Positiivista oli että kaatumisia ei tullut lainkaan ja hauskaa oli. Yritän löytää jonkun sweetspotin oman ajamisjaksamisen suhteen, että ns kisapäivänä olis vedossa, vielä tätä en ole löytänyt. Sijoitus 43/74.
Kuva: Janne Kousa
Rukalle mänössä. Valmistautuminen huipussaan, vaihdoin eilen takarenkaan.
Toihan meni jo hyvin. Mä ähersin DD-kylkisen kanssa puol päivää, kun ensin vanha gummi oli liimautunut kunnolla kiinni ja ei meinannut lähteä millään irti. Uusi DD-gummi oli niin tiukka että rikoin rengasraudan , joten piti lähteä kaupasta hakemaan uusi rengasrauta. Sitten vielä äherrys että sen sai puristeltua keskelle vannetta ja viimein loksauteltua paikalleen. DD meni insertin kanssa, joka on kyl overkill, mutta hei nyt voi rauhassa naulata takarenkaalla kaikki mahdolliset kivet poluilta, kun en jaksa ottaa inserttiä enää poikkeenkaan
Rukalla oli kyl kivaa taas. Reitit oli IMO suht helppoja, toki vaikeustaso kasvoi vauhtia lisäämällä. Harmi kyllä pätkät oli myös suht lyhyitä, tuntui että kaikki loppui kesken vaikka rinnettä oli vielä kolmasosa jäljellä.
Oma ajo oli, noh, jarrujen laahausta, pari kertaa ulosajo ja kertaalleen kävin katollaan. Ihan tyytyväinen olen silti, tää on tätä mun omaa kovaa. =)
